Pudasjärven kaupunki

Suomen laajin kaupunki Pudasjärvi sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.Pudasjärven symboleina toimivat Syötteen tunturialue hiihtokeskuksineen ja kaupungin alueella virtaava Iijoki, jotka houkuttelevat ihmisiä vuoden ympäri.

Tietoa Pudasjärven kaupungista

Perustettu	2004
Väestö	9 378 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	5 867,09 km2
Maapinta-ala	5 638,02 km2
Vesipinta-ala	229,07 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	2 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	19,00 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,74 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Pauli Harju
Kotisivut	www.pudasjarvi.fi
Sähköposti	kirjaamo@pudasjarvi.fi

Pudasjärven sijainti

Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Pudasjärven historia

Seudulla asui monenlaista väkeä

Aluksi Iijoen keskijuoksua asutti kivikauden väestö, joka eli metsästyksellä ja kalastuksella. Seuraavaksi seudulle asettuivat saamelaiset, ja tältä ajalta ovat peräisin monet paikannimet, kuten Lapinniemi, Puhos, Kollaja, Jaurakka ja Iijoki (Idjajohka = Yöjoki).

Noin tuhat vuotta sitten hämäläiset ulottivat pyyntiretkensä Iijokilaaksoon, ja saamelaisasutus alkoi hiljalleen vetäytyä kohti pohjoista. 1200-luvulla Perämeren rannikkoasutus oli vakiintunut, ja Iijokolaakson alueesta tuli rannikon asukkaiden eräalue.

Pohjalaiset ja vienalaiset käyttivät Iijokea kulkureittinä kauppa- ja vainoretkillään. Vesistö sai nimen Pudasjärvi, koska siinä oli runsaasti saaria ja putaita.

1570-luvulla Ii- ja Livojokien varsille muutti Savosta kymmenkunta perhettä. Heitä houkuttelivat seudulle hyvät kaskimaat. Vuonna 1639 Pudasjärvi oli kehittynyt niin paljon, että siitä muodostettiin itsenäinen kirkkoherrakunta.

1700- ja 1800-luku kohtelivat Pudasjärveä hyvin

Isoavihaa lukuun ottamatta 1700-luku oli suotuisan kehityksen vuosisata. Asutus levisi vesistöjen varsille ja nykyiset pääkylät syntyivät. 1800-luvun katovuodet koettelivat aluetta, ja väestö turvautui olki- ja pettuleipään. Väkiluku oli kuitenkin seitsenkertaistunut 120 vuoden aikana. Harva asutus varjeli asukkaita kulkutaudeilta ja syntyvyysluvut olivat korkeat.

Vuonna 1865 seurakunnallinen ja kunnallishallinto eriytyivät. Tämän seurauksena perustettiin Pudasjärven kunta.

Vuonna 1872 aloitti Pudasjärvellä toimintansa kansakoulu. Pitäjän laajuuden ja harvan asutuksen vuoksi kiertokoulu oli kuitenkin välttämätön, ja viimeinen kiertokoulu lakkasikin toimimasta vasta 1952.

1900-luvulle saakka Pudasjärven väestö sai toimeentulonsa pääasiallisesti metsästyksestä, kalastuksesta, poronhoidosta sekä maa- ja metsätaloudesta. Pitäjä oli tärkeä voin ja tervan tuottaja.

1900-luvun alkupuolella paikkakunta alkoi teollistua, mutta teollisuus oli pääasiassa kotiteollisuutta. Ainoita teollisia yrityksiä olivat saha- ja myllylaitokset. Vasta sotien jälkeen kuntaan syntyi pienteollisuutta.

Lapin sota jätti jälkensä

Sotavuodet koettelivat pitäjää ankarasti. Pudasjärvisiä kaatui talvi-, jatko- ja Lapin sodassa yhteensä 417 miestä. Sodan synkimpiä muistoja ovat elokuun 1941 taistelut Kiestingissä ja etenkin sen "Kuolemankukkulalla". Siellä ansaitsi palkintonsa pudasjärvinen Mannerheim-ristin ritari Toivo Manninen.

28. syyskuuta 1944 Ouluntien ja Hetekyläntien risteyksen maastossa käytiin Lapin sodan ensimmäinen aseellinen yhteenotto suomalaisten ja saksalaisten joukkojen välillä. Tänne ja Aittojärvelle on pystytty muistomerkit Pudasjärvellä käytyjen taistelujen muistoksi.

1940-luvun lopulla alkoi sähköistäminen. 1960-luvulle saakka kuntalaisia työllistivät teiden ja siltojen rakentaminen. Kuitenkin vielä saman vuosikymmenen aikana alkoi voimakas poismuutto, koska maa- ja metsätalousvaltainen pitäjä ei pystynyt tarjoamaan töitä suurille ikäluokille.

Sisäasiainministeriö antoi 26. tammikuuta 2001 päätöksen, jonka mukaisesti Pudasjärvi siirtyi takaisin Oulunkaaren seutukuntaan (silloinen Iin seutukunta) 1. helmikuuta 2001.

Vuoden 2004 alusta lähtien Pudasjärvestä tuli pinta-alaltaan Suomen suurin kaupunki. Tämän tittelin se menetti 1. tammikuuta 2006 Rovaniemelle.